keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Karelia Conference 2011




22.11.2011 järjestettiin ensimmäinen Karelia Conference 2011 - Monimuotoisesta osaamisesta innovatiiviseen palveluun

Paikkana toimi Kulttuurikeskus Karjalantalo.

Seminaari oli kohdennettu yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat kehittää palveluliiketoimintaosaamistaan.

Ohjelma erittäin laadukas ja piti sisällään monta tunnettua Key note-puhujaa.

Päivän puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja, e-oppimisen asiantuntija Jarmo Viteli, Tampereen yliopistolta.

Tutkimusjohtaja Jarmo Viteli aloitti päivän aiheella,:

Miksi mikään ei ole niin kuin ennen?



Jarmon mukaan maailmaa vie eteenpäin yksilöiden taidot, yksilöiden innostuneisuus ja uusi teknologia. Jarmo pyrki valottamaan millaisessa maailmassa ja muutoksessa elämme. Jarmo pystyi hyvin havainnoimaan miten valtavasti sosiaalinen media valtaa maailmaa ja kaikki eri alat ja ihmisen linkittyvät toisiinsä nykyään sosiaalisen median kautta.

Iso haaste onkin siinä miten luoda uutta palvelua ja uusia palvelualustoja organisaatioiden ja ihmisten käyttöön.

Jarmo avasi myös termiä ”sorsastaminen” Ground sorsing”, jossa ongelmat ratkaistaan verkon välityksellä, verkossa olevan älyn avulla. Kotimainen käännös tälle toiminnalle on talkoistaminen. Ongelma heitetään verkkoon muiden haasteeksi ja ratkaistavaksi jolloin verkossa piilevä valtava käyttäjien joukkoäly alkaa tekemään talkoilla töitä ongelman ratkaisemiseksi. Sosiaalinen media perustuu juuri ROCKiin eli Return of Given-ajattelumalliin. Kun saat verkosta tai verkon avulla jotain niin myös annat itsestäsi jotain muulle verkostolle.

On tutkittu miksi ihmiset ovat mukana näissä yhteisöissä. Suurin täky on se että me ihmiset koemme ja saamme verkosta arvostusta. Sosiaalinen media toimii tämän päivän verkkotalkoina. Kun yhteisö arvostaa sinua niin saat myös samalla kokea itsekkin arvostusta. Samalla voidaan kehittää myös yksilön omaa älyä. Maailma on nykyään palveluorientoitunut ei tuoteoriointunut niin kuin ennen. Ne tulevat pärjäämään jotka ymmärtävät mistä tieto löytyy ja miten löydettyä tietoa parhaiten hyödynnetään.

Toisena puhujana oli vuorossa tutkija, kirjailija Sam Inkinen



Samin lennokkaana aiheena oli: Yhä syvemmälle ubiikkiin tietoyhteiskuntaan – mitä
sen jälkeen?

Sam Inkisen motto on: The Future cannot be predicted, but futures can be invented

Sam Inkisen mukaan Pohjois-Karjalassa perinteiden kunnioittavuus on erityisen ihailtavaa. Sam Inkinen vertasikin perinteiden kunnioitusta sanaan sivistys.

Alkuun Sam aloitti miettimällä sitä kuinka sana muuttuu lihaksi. Kun ajatellaan palveluinnovaatioita unohdetaan usein laatu ja keskitytään pelkän palvelun suorittamiseen. Kannattaa myös muistaa että todella menestyvän organisaation menestys perustuu vanhasta menestystekijästä luopumiseen ja uuden puhtaalta pöydältä aloittamiseen. Inkisen mukaan on valitettavaa että koulumaailma ei valmenna meitä kohtaamaan epävarmuutta. Inkinen listasikin seuraavaksi luovuuden suurimmat haasteet: keksinnät ja innovaatiot, Ketteryys ja vaihtoehdot, avoin tulevaisuus
rohkeus ja avantgarde-asenne (etujoukko)

Seuraavaksi Inkinen avasi kuulijoilleen termiä ubiikki. Inkisen mielestä ubiikki tarkoittaa aikakautta jossa teknolgia kesyyntyy. Teknologian kehittyessä se samalla pienentyy ja täten myös arkiperäistyy. Ubiikki onkin tavallaan tekniikan sulautumiseta ympäristöön siten että emme edes nykyään sitä huomaa tai pidä sitä edes enää tekniikkana. Vahvinta ubiikkiteknologiaa on Inkisen mukaan juuri sellainen tekniikka joka tiedostamattamme katoaa. Ubiikki tuleekin latinankielisestä sanasta jonka suora käännös tarkoittaa: täällä ja kaikkialla. Inkisen mukaan ennen oli kysymyksessä koneen ja laitteen välinen suhde, mutta nykyään on kysymyksessä enemmän käyttäjän ja laitteen välisestä suhde.


Iltapäivällä pureuduttiin aiheeseen: Menestys syntyy jatkuvista innovaatioista.

Paikalle oli saapunut Toimitusjohtaja Jukka-Pekka Karppinen, Flaxwood Oy:stä ja
Keksintöasiamies Heikki Rantanen, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta.

Jukka-Pekka Karppisen mukaan tällä hetkellä markkinat haluavat puristaa uuden teknologia ja materiaalin perinteisiin toimintamalleihin (puun kopiointi).

Karppinen pohtikin että siirtyykö tulevaisuudessa fokus uusiin innovatiivisiin mahdollisuuksiin puun kopioinnin sijaan? Flaxwoodin mukaan tulevaisuudessa maailmaamme kuuluvat räätälöitävät materiaalit, digitaaliset kuvat korvaavat maalaukset, touchpad toiminnot integroituvat jopa pintakäsittelyyn jne..jne..

Näihin kaikkiin kysymyksiin pyrittiin hakemaan vastausta päivän Conferensissa. Tälle kaikelle olikin selkeä tilaus ja toivotaan että saamme nauttia yhtä mielenkiintoisesta kattauksesta myös ensi vuonnakin.